Siperianhusky
"Vetäminen geeneissä, juokseminen veressä"
Siperianhusky on keskikokoinen rekikoira. Sen kohtuullisen tiivis runko, tiheä karvapeite, pystyt korvat ja tuuheakarvainen häntä viittaavat rodun pohjoiseen alkuperään. Se työskentelee alkuperäisessä tehtävässään valjaissa erittäin kyvykkäästi, vetäen kevyttä kuormaa kohtalaisella nopeudella pitkiä matkoja. Voiman, nopeuden ja kestävyyden tasapaino näkyy rungon mittasuhteissa ja rakenteessa. Siperianhusky ei koskaan vaikuta niin raskaalta tai rotevalta, että se toisi mieleen kuormajuhdan, eikä niin kevyeltä ja heiveröiseltä, että se toisi mieleen pikajuoksijan.
Luonne ja käyttäytyminen
Ystävällinen ja seurallinen siperianhusky vaatii paljon liikuntaa ja aktiviteettejä. Valppaus, yhteistyökyky ja innokkuus tekevät siitä miellyttävän seuralaisen ja hyvän käyttökoiran, tosin siperianhusky osaa olla myös itsepäinen. Koiraa voi pitää joko ulko- tai sisäkoirana, mutta molemmissa tapauksissa tulee muistaa tarjota sille riittävästi aktiviteettia ja tekemistä. Vahtimisviettiä huskylla ei ole, eikä se ole epäluuloinen vieraita kohtaan, mutta tietty pidättyväisyys ja omanarvontunto kuuluvat huskyn luonteeseen. Siperianhusky ei kuitenkaan saa olla arka eikä koskaan aggressiivinen. Vedättäminen on erittäin suositeltavaa, sillä vetäminen on huskylle luontainen ominaisuus. Noin 6-9kk iässä voidaan aloittaa kevyt harjoittelu vetämisessä, ensi alkuun vain pienellä painolla.
Jalostuslinjat
Siperianhuskyn ulkonäössä on huimiakin eroavaisuuksia. Linjaan katsomatta jokainen Siperianhusky on käyttökoira, linjajalostuksella pyritään painottamaan tiettyä ominaisuutta koirassa. Enempää linjoihin syventymättä mielestäni jalostuksessa pitäisi pyrkiä rotumääritelmän mukaiseen terveeseen siperianhuskyyn, joka on ennen kaikkea ulkonäöltään keskikokoinen. Siperianhusky on nopein arktisista roduista, ja sen pitää näkyä koiran rakenteessa, mutta se ei saa näyttää pikajuoksijalta, eikä se myöskään saa muistuttaa kuormajuhtaa. Rakenne kuvastaa voiman, nopeuden ja kestävyyden tasapainoa. Vanhoista valokuvista voi jo huomata suuria eroja koirien kesken. Karvanlaadun ja raajojen pituudessa oli eroja riippuen siitä miltä alueelta sukulinjat olivat kotoisin.
Ulkonäkö
Turkki on tiheä, kaksinkertainen ja keskipitkä. Peitinkarva on suoraa ja melko rungonmyötäistä, ei koskaan niin pitkää, että selvät ääriviivat häviäisivät. Kaikki värit mustasta puhtaan valkoiseen ovat sallittuja. Monenlaiset merkit päässä ovat yleisiä, mukaan luettuna monet huomiota herättävät kuviot, joita ei esiinny muissa roduissa. Silmät voivat olla siniset tai ruskeat, eripariset tai sekaväriset. Säkäkorkeus uroksilla 53-60 cm ja nartuilla 51-56 cm. Paino uroksilla 20-27 kg ja nartuilla 16-23 kg. Siperianhusky on arktinen koirarotu ja sen tulee huomata turkista.
Käyttötarkoitus
Siperianhusky on niitä harvoja koirarotuja, joita vielä aktiivisesti käytetään sen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa rekikoirina niin valjakoajokilpailuissa kuin harrastustasollakin. Erityisesti Skandinavian maissa rodun käyttö rekikoirana on huomattavasti yleisempää kuin seurakoirana, mikä imago rodulla on monissa maissa, joissa ei ole lunta. Suurin osa suomalaisista siperianhuskyistä – jopa yli 80 % – pääsee toteuttamaan luontaista käyttäytymismalliaan vetämällä valjakoissa ja koirahiihdossa. Joillakin yksilöillä harrastetaan myös agilitya, joka nopeatempoisena lajina sopii rodulle, mutta vaatii kouluttujaltaan erityisen hyvää huumoria. Perusominaisuuksiltaan siperianhusky on kuitenkin käyttökoira – rekikoira.
Hoito ja terveys
Siperianhusky on huomattavan terve rotu, eikä sillä yleensä esiinny invalidisoivia perinnöllisiä sairauksia. Aktiivisena ja energisenä rotuna siperianhusky tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä. Perushoidoltaan sipeianhusky on helpohko. Ulkona asuvien koirien turkit hylkivät likaa ja yleensä puhdistuvat lähes itsestään. Karvanvaihtoaikoina arktisen koiran karvanlähtö on todella runsasta. Karvanvaihtoja on yleensä yhdestä kahteen vuodessa. Sisällä asuvat koirat eivät kehitä yhtä runsasta pohjavillaa kuin ulkokoirat, mutta myös ne vaihtavat säännöllisesti turkkinsa, jolloin pohjavilla leviää joka paikkaan, niin aamupuuroon kuin vaatteisiinkin.
Siperianhusky on hyvin sosiaalinen ja laumaviettinen rotu, jolle suositellaan ainakin yhtä lajitoveria. Yksinäinen siperianhusky on harvoin onnellinen. Mielestäni tulisi testauttaa jalostukseen käytettävät koirat (silmät, lonkat). Koirien testauttamisella voimme säilyttää terveen siperianhuskyn. Elinvoimansa ja liikunnallisuutensa ansiosta siperianhuskyt ovat pitkäikäisiä koiria.
Harkitsetko siperianhuskyn ostoa? Pohdi miksi haluat juuri siperianhuskyn ja onko se todella oikea rotu sinulle? Ethän unohda sen käyttötarkoitusta rekikoirana ja ymmärräthän sen, että se on aktiivinen ja energinen koira?
Tutustu useisiin eri kasvattajiin ja koiriin.
Täältä löydät siperianhusky kasvattajalistan: http://siperianhusky.fi/wp/kasvattajat/siperianhusky.fi/wp/kasvattajat/
Luonne ja käyttäytyminen
Ystävällinen ja seurallinen siperianhusky vaatii paljon liikuntaa ja aktiviteettejä. Valppaus, yhteistyökyky ja innokkuus tekevät siitä miellyttävän seuralaisen ja hyvän käyttökoiran, tosin siperianhusky osaa olla myös itsepäinen. Koiraa voi pitää joko ulko- tai sisäkoirana, mutta molemmissa tapauksissa tulee muistaa tarjota sille riittävästi aktiviteettia ja tekemistä. Vahtimisviettiä huskylla ei ole, eikä se ole epäluuloinen vieraita kohtaan, mutta tietty pidättyväisyys ja omanarvontunto kuuluvat huskyn luonteeseen. Siperianhusky ei kuitenkaan saa olla arka eikä koskaan aggressiivinen. Vedättäminen on erittäin suositeltavaa, sillä vetäminen on huskylle luontainen ominaisuus. Noin 6-9kk iässä voidaan aloittaa kevyt harjoittelu vetämisessä, ensi alkuun vain pienellä painolla.
Jalostuslinjat
Siperianhuskyn ulkonäössä on huimiakin eroavaisuuksia. Linjaan katsomatta jokainen Siperianhusky on käyttökoira, linjajalostuksella pyritään painottamaan tiettyä ominaisuutta koirassa. Enempää linjoihin syventymättä mielestäni jalostuksessa pitäisi pyrkiä rotumääritelmän mukaiseen terveeseen siperianhuskyyn, joka on ennen kaikkea ulkonäöltään keskikokoinen. Siperianhusky on nopein arktisista roduista, ja sen pitää näkyä koiran rakenteessa, mutta se ei saa näyttää pikajuoksijalta, eikä se myöskään saa muistuttaa kuormajuhtaa. Rakenne kuvastaa voiman, nopeuden ja kestävyyden tasapainoa. Vanhoista valokuvista voi jo huomata suuria eroja koirien kesken. Karvanlaadun ja raajojen pituudessa oli eroja riippuen siitä miltä alueelta sukulinjat olivat kotoisin.
Ulkonäkö
Turkki on tiheä, kaksinkertainen ja keskipitkä. Peitinkarva on suoraa ja melko rungonmyötäistä, ei koskaan niin pitkää, että selvät ääriviivat häviäisivät. Kaikki värit mustasta puhtaan valkoiseen ovat sallittuja. Monenlaiset merkit päässä ovat yleisiä, mukaan luettuna monet huomiota herättävät kuviot, joita ei esiinny muissa roduissa. Silmät voivat olla siniset tai ruskeat, eripariset tai sekaväriset. Säkäkorkeus uroksilla 53-60 cm ja nartuilla 51-56 cm. Paino uroksilla 20-27 kg ja nartuilla 16-23 kg. Siperianhusky on arktinen koirarotu ja sen tulee huomata turkista.
Käyttötarkoitus
Siperianhusky on niitä harvoja koirarotuja, joita vielä aktiivisesti käytetään sen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa rekikoirina niin valjakoajokilpailuissa kuin harrastustasollakin. Erityisesti Skandinavian maissa rodun käyttö rekikoirana on huomattavasti yleisempää kuin seurakoirana, mikä imago rodulla on monissa maissa, joissa ei ole lunta. Suurin osa suomalaisista siperianhuskyistä – jopa yli 80 % – pääsee toteuttamaan luontaista käyttäytymismalliaan vetämällä valjakoissa ja koirahiihdossa. Joillakin yksilöillä harrastetaan myös agilitya, joka nopeatempoisena lajina sopii rodulle, mutta vaatii kouluttujaltaan erityisen hyvää huumoria. Perusominaisuuksiltaan siperianhusky on kuitenkin käyttökoira – rekikoira.
Hoito ja terveys
Siperianhusky on huomattavan terve rotu, eikä sillä yleensä esiinny invalidisoivia perinnöllisiä sairauksia. Aktiivisena ja energisenä rotuna siperianhusky tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä. Perushoidoltaan sipeianhusky on helpohko. Ulkona asuvien koirien turkit hylkivät likaa ja yleensä puhdistuvat lähes itsestään. Karvanvaihtoaikoina arktisen koiran karvanlähtö on todella runsasta. Karvanvaihtoja on yleensä yhdestä kahteen vuodessa. Sisällä asuvat koirat eivät kehitä yhtä runsasta pohjavillaa kuin ulkokoirat, mutta myös ne vaihtavat säännöllisesti turkkinsa, jolloin pohjavilla leviää joka paikkaan, niin aamupuuroon kuin vaatteisiinkin.
Siperianhusky on hyvin sosiaalinen ja laumaviettinen rotu, jolle suositellaan ainakin yhtä lajitoveria. Yksinäinen siperianhusky on harvoin onnellinen. Mielestäni tulisi testauttaa jalostukseen käytettävät koirat (silmät, lonkat). Koirien testauttamisella voimme säilyttää terveen siperianhuskyn. Elinvoimansa ja liikunnallisuutensa ansiosta siperianhuskyt ovat pitkäikäisiä koiria.
Harkitsetko siperianhuskyn ostoa? Pohdi miksi haluat juuri siperianhuskyn ja onko se todella oikea rotu sinulle? Ethän unohda sen käyttötarkoitusta rekikoirana ja ymmärräthän sen, että se on aktiivinen ja energinen koira?
Tutustu useisiin eri kasvattajiin ja koiriin.
Täältä löydät siperianhusky kasvattajalistan: http://siperianhusky.fi/wp/kasvattajat/siperianhusky.fi/wp/kasvattajat/
Lähteet:
Mukailtu Siperianhusky seura ry
Suomen Kennelliitto
Mukailtu Siperianhusky seura ry
Suomen Kennelliitto